Ratatykki

Jurva 13-14.8.2010

Jurvan osakilpailun alusviikolla ilmat jo vähän inhimillistyivät. Elohopeatolppa malttoi mielensä ja jätti aivan kauheimmat lukemat seuraavaan kesään, oletin. Ennen kisapäiviä noista mietin, taitaa pahin jo olla ohi? (*1) Niin ei sitten tietenkään ollut, vaan kaikessa suhteessa viikonloppu osoitti, että pahin ei todellakaan ole ohi, vaan melkeinpä päinvastoin. (*2)

(*1) Sivujen ylläpitäjänä on huomautettava, että hyvän tavan ja vakiintuneen käytännön mukaan kirjoitusta ei pidä aloittaa otsikolla, joka päättyy kysymysmerkkiin. Otsikon tulisi jollakin tavalla kuvata tekstiä joka otsikkoa seuraa, ei esittää kysymystä, kuten tässä tapauksessa. Harhaanjohtava otsikointi on omiaan siirtämään huomion johonkin aivan muuhun kun on tarkoitus ja siten huomautamme kirjoittajaa tästä ja pyydämme häntä olemaan ensi kerralla tarkempi aloituksessaan. ”Sivujen ylläpitäjän huomautus”

(*2) Myös Ilmatieteen laitos haluaa huomauttaa, että tässä kirjoittaja turhaan ja harhaanjohtavasti viittaa ilman lämpötilan olleen kuluneena kesänä jotenkin epämiellyttävän lämmin. Näin ei tietenkään alan osaajien, eli Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden mukaan voi olla. Kirjoittaja selvästi ja ilmeisen tahallaan haluaa viitata talviseen vuodenaikaan ja ymmärtämättömyyttään pitää nollan yläpuolella olevaa lämpötilaa samanarvoisena nollan alapuolella olevan lämpötilan kanssa. Laitoksen henkilökunta pahoittelee tällaista rinnastusta ja toivoo, että jatkossa kirjoittaja jättäisi tällaiset harhaanjohtavat omat mielipiteensä omiksi tiedoikseen ja pysyisi vain asioissa. Asioissa, jotka hän tietää silläkin uhalla, että hänen asiatietonsa ovat kovin vähäisiä ja niistä ei juuri aihetta kirjoittamiseen riitä. ”Ilmatieteen laitoksen huomautus”

Viikonlopun sää oli siis helteinen ja muutenkin kilpailuviikonloppuna, oli tallini aika helteessä. Torstaina ajoin autoni Botniaringin ratavarikolle hyvissä ajoin iltapäivällä jotta ehtisin vähän harjoitella ennen perjantaipäivän aika-ajoja. Ehdinkin kolmannen ajokerran alkuun ja sen toiselle kierrokselle kun yhtä äkkiä kone vain sammui. Nilkutin varikolle ja sitten alkoi ihmettely.

Ensimmäiseksi epäiltiin redboxin sanoneen sopimuksensa irti. Kaitsu toi lainaksi yhden ja siten voitiin testata oliko vika siinä. Ei ollut. Sen jälkeen päädyttiin siihen, että lukija on rikki. Ongelma tietenkin oli, että Mats:lla ei ollut lukijaa, jotta sen olisi voinut vaihtaa. Tietenkin varikolta löytyi rikki ajettu kone josta tuon lukutaitoisen laitteen sai siirretyksi minun moottoriini. Tulos oli kuitenkin samalla tavalla yhtä tyhjän kanssa kuin redboxinkin suhteen, ei elonmerkkiä.

Read the rest of this entry »

Turhauttavaa, perin turhauttavaa. (*1)

”*1) Sivuston ylläpitäjän roolissa on pakko puuttua kirjoittajamme tämänkertaiseen kisaraporttiin. Monessa yhteydessä jo aiemmin olemme havainneet asiattomuutta hänen ilmaisussaan ja kisaraportoinnissaan, mutta huomautettavat tekstiosuudet ovat olleet siksi harmittomia, että emme ole katsoneet tarpeelliseksi puuttua niihin aiemmin. Huomautamme vielä, että viime kädessä kirjoittaja itse vastaa kirjoittamastaan tekstistä. Nyt juttu kuitenkin saa sellaisia ulottuvuuksia, että meidän on syytä valottaa taustoja niille mahdollisille lukijoille, jotka vielä seuraavat näitä sivuja.

Perimmäinen tehtävä näillä sivuilla on kertoa kokemuksista autourheilun parissa. Jo tämän jutun otsikointi paljastaa, että erityisesti tällä kerralla kirjoittaja on sortunut sellaisille kirjoituslinjoille, jotka eivät kuulu tänne. Epäilemme, että tekstin otsikointi kertoo ehkä enemmän kirjoittajasta kuin autourheilusta, mutta antakaamme hänen jatkaa, josko hän pääsisi asiaan.”

Koko ajanjakson Alastarosta näihin Lakeuden Vauhtiajoihin saakka olin käyttänyt valmistautumalla hyvin. (*2)

”*2) No nyt jo satunnainenkin lukija havaitsee, että jutussa kaikki ei ole kohdallaan. Ensimmäinen eksplisiittinen virhe liittyy kilpailujen nimeen. Kilpailun nimihän ei missään nimessä ole Lakeuden, vaan sen pääkaupungin Seinäjoen Vauhtiajot. Alamme jo epäillä kirjoittajan asiantuntemusta ja jopa ehkä sitä, että kirjoittajamme ei ollenkaan ole mukana autourheilussa, vaan kaikki hänen tähän mennessä kirjoittamansa on liian vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

Toinen implisiittinen ihmetyksen aihe liittyy itse lauseen ilmaisemaan tapahtumaan. Se kaikki mitä faktana tiedämme Seinäjoen Vauhtiajojen kilpailutapahtumista, puoltaa enemmänkin valmistutumattomuutta ja huolimattomuutta, kuin kirjoittajan hyvää valmistautumista kilpailuun. Mutta annetaan nyt vielä kirjoittajamme jatkaa.”

Kisa jäi vapaisiin harjoituksiin ja aika-ajoon jonka aikana auto ajautui oudossa paikassa olleeseen betoniseinään. (*3)

”*3) Jokainen varmasti ymmärtää, että kirjoittaja ei ymmärrä mitään. Ensiksi, auto ei ajaudu yhtään mihinkään. Auto aina ohjataan siihen kohteeseen mihin se päätyy. Ohjaajana toimii auton kuljettaja joka menettäessään auton hallinnan on tehnyt jonkin virheen. Virheestä hänen ei ole syytä syyttää kuin itseään ja jättää tuo syytön, tunnoton, pääosin metallista rakennettu, auto artefakti syytöstensä ulkopuolelle.

Tässä vaiheessa luimme kirjoittajan koko raportin loppuun ja yksimielisesti totesimme, sen olevan tekstiä jota ei missään nimessä saa päästää julkisuuteen. Pahoittelemmekin monella tavalla tapahtunutta, ja sinä arvoisa lukija, voit olla täysin vakuuttunut, että evästämme kirjoittajaamme jatkossa keskittymään asioihin jotka liittyvät näiden sivujen aiheeseen ja jättämään asiattomuudet ja harhaanjohtavuudet joihinkin iltahetkiin rajatussa ystäväpiirissä.
Pahoitellen katkaisemme siis kirjoittajan tämänkertaisen raportin ja erittäin suurella tarkkaavaisuudella tarkastamme jatkossa hänen raporttinsa. Toivomme, että ne jatkossa ylittävät asiallisuuskynnyksen ja voimme saattaa ne julkiseen levitykseen.

Syvästi pahoitellen.

Ratatykki.com sivuston ylläpitäjä”

Raportti 12.6 Lauantain Alastaron, Legends lähdöstä I klo 11.10–11.30. Satoi, päätän raporttini tähän.

Raportti saman päivän lähdöstä II. Kello näytti saman päivän iltapäivällä varttia yli kolme ja II startin lähtöni oli todella surkea. Todella surkea, mutta valovuosia parempi, kuin ensimmäisen session lähtöni. Olen tähän saakka ollut ihan tyytyväinen liikkeellelähtöihini mutta tänään ei kaikki ollut ollenkaan kohdallaan. Ehkä osittain syynä oli se, että olin aivan joukkomme häntäpäässä ja lähtövaloille oli kovasti matkaa. Ei niiden näkyminen, tai pitäisi kai sanoa näkymättömyys, ollut syynä huonoon starttiini. Syyt olivat muualla. Yksi hankala tekijä oli se seikka, että koko joukko oli siinä edessä ja tuollaisen määrän autoja levittäytyessä lähtösuoralle tekee oman hankaluutensa. Jo ensimmäisten metrien jälkeen joka ajolinja oli täynnä. Ei tuo tietenkään tarkoittanut sitä, että kovasti olisin ollut paremmassa vauhdissa kuin muut, kunhan haen selitystä huonoon lähtöön.

Kilvan alussa pari autoa jäi jo kurviin numero yksi. Yhden auton muistan jääneen radan varteen jo lämmittelykierroksella. Ei siis hyvin alkanut ja ensimmäisellä kierroksella tuli eteen myös ruuhka, ja jono melkein pysähtyi. Keltaisten lippujen sekaan nousi punainen ja huomasin miettiväni, tähänkö tämä ilo nyt tällä kertaa jäi. Ei kilpailua sillä punalipulla kokonaan peruutettu, mutta kovasti odotettu toinen startti meni lähes romuralliksi ja todellista kilvanajoa oli valitettavan vähän. Miten niin, kovasti odotettu? Mitä on tapahtunut, että toista lähtöä nyt niin odotetaan kun ensimmäisen aikana oli satanut ja sääennuste lupasi saman jatkuvan? No jos maltat odottaa, niin minä kerron.
Read the rest of this entry »

13-15.5.2010 Kemora

Kausi 2009 oli jäänyt kokonaan väliin ja nyt paluun kynnyksellä tein melko tunnepitoisen matkan Kemoraan. Menomatkalla jo pääsin kisatunnelmaan, sillä traileri näytti pienellä mutta kiusallisella rikkoutumisellaan, ettei tämä nyt niin helppoa ole. Helpoksi en kauden avauskisaa uskonutkaan ja siksi trailerin muistutukset menivät tällä kertaa aivan hukkaan. Sen verran myöhään tulin torstaina varikolle, että ei löytynyt enää oman sarjan rivistä tilaa. Kemorassa on kuitenkin tilaa karting radan varressa niin, ettei mitään ongelmaa saatu tästä asiasta syntymään.

Pari tuntia olin varannut aikaa paikan ja auton valmisteluun ennen kuin iltapäivän ensimmäinen harjoitussessio alkaisi. Taas oli kardaanin etupään pultit löystyneet, ja ne itse asiassa vihoittelivat eli löystyivät viikonlopun aikana ainakin kolmeen kertaan niin, että sormilla sai kiristää. Laita liimaa neuvottiin ja pakko kai sitä on neuvosta viimein ottaa vaarin. Pari muutakin mutteria oli kiristyksen tarpeessa mutta sen jälkeen oli auto taas lyönnissä.

Torstai iltapäivälle mahtui neljä ajovuoroa joista käytin kolme. Ei makeaa mahan täydeltä ajattelin ja jätin viimeisen vuoron väliin. Ajamisen tunne oli mahtava, kyllä tämä kaikki touhu on vaivansa ja panostuksensa arvoista. Toisaalta tuossa puhuu vasta kautta aloittava ja siten vielä voimissaan ja rahoissaan oleva lajin harrastaja ja arvion voi siis jättää sen kautta omaan arvoonsa.

Read the rest of this entry »

Ahvenisto 6.-7. 9.2008
Rata –SM:n päätöskisa Ahvenistolla ja palaaminen tälle rahalle tuntui mukavalta. Lähdinkin Hämeenlinnaan jo keskiviikkoaamuna tarkoituksella saada harjoitella oikein kunnolla ennen viikonloppua. En ollut ainut, sillä varikko oli lähes täydessä iskussa kun sinne tulin puolenpäivän tienoilla. Sade vaan kiusasi siitä huolimatta, että edellisen illan uutiset olivat muuta luvanneet. Välipäivä torstaiksi päätin jättää auton varikkotelttaan ja muutenkin pilttuun siihen kuntoon, että kaikki olisi valmista heti perjantain vapaiden harjoitusten alussa.

Perjantaina meillä oli ensimmäinen ajovuoro merkitty klo 14.30. Sitä ennen piti auto kuitenkin pestä, puhdistaa ja tehdä tarvittavat tarkistukset. Arvelin, että puolelta päivin riittää ja niin se olisi riittänytkin, ellei. Olivat edellisenä iltana joutuneet tekemään varikolla vähän järjestelyjä ja siirtäneet vähän telttaani ja traileriani. Olivat silloin huomanneet, että auton perälukko ei oikein toimi siten kuin pitäisi. Arvelivat, että vetoakseli taitaa olla poikki. Siinä asiaa sisäänpäin kirotessa, mietin mitä nyt neuvoksi. Miten mies jonka peukalot sopii paremmin tekstiviestien lähettämiseen kuin mihinkään niin käytännölliseen kuin vetoakselin vaihtoon, voi koskaan, milloinkaan onnistua ratkaisemaan tällaisen tilanteen.

No ei norsuakaan syödä yhdellä kertaa ja päätin aloittaa yhdestä asiasta kerrallaan. Ensin kysymään Matsilta onko vetoakseleita. Tässä masentavassa tilanteessa, reipas ilmoitus, ”kummankin puolen akseli löytyy” piristi kummasti mielialaa. Matsin iloinen olemus tässä onnettomassa tilanteessa tarttui minuunkin vaikka pelkäsin jo sponsorin palautetta, kun aikanaan saisin nimelleni osoitetun kirjeen. Jatkoin siitä omaksumallani linjalla, eli asia kerrallaan. Jollakin tavalla onnistuin päättelemään ihan itse, että takapyörät saattaa olla hyvä irrottaa ensimmäiseksi. Helppo juttu, tämähän meiltä käy, kun seuraavaksi jarrurumpu irtoaa ihan kuin kaupanpäällisiksi. Nyt iski kuitenkin tenkkapåå, kuten svenska talande, bätre folk sattuvasti sanoo.
Read the rest of this entry »

Kaksi viikkoa Seinäjoen ja Jurvan välillä meni touhutessa auton vahinkojen kanssa ja säätietoja seuraten. Loppujen lopuksi selvisin pienin vaurioin Seinäjoen törmäilyistä. Kummatkin vasemman puoleiset lokasuojat toki meni uusiksi mutta astinlaudan sai oiottua ja ripustuksesta vain toisen, eli törmäyspuolen tukivarsi oli vääntynyt ja yksi uniball saanut kipiää. Sen verran kukkaro sai kuitenkin siipeensä, että eiköhän opetus ole sielläkin puolella enemmän tehokasta kuin tehotonta. Kadonnen kuskin puoleisen peilin tilalle, ei sitten löytynyt korvaajaa ja uusien peilien osto lisää vaan opetuksen tehoa. Kytkimen kannen pulttien metsästys oli oma episodinsa, kun niitä piti lähteä hakeman oikein Hollannista saakka. No tulivathan ne sitten kuitenkin ja kaikki siis valmista Botniaringille.

Jo heti alkuviikosta seurasin säätiedotuksia siitä mitä Jurvan tietämille luvattiin. Kun sitten vertaan sitä siihen millainen sää kisapaikalla oli niin huomaan taas kerran miten vaikeaa ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden, on. Sää näyttää kuuluvan samaan kastiin muiden ennusteiden joukossa, vaikka nyt huomaan miten en ole sitä aiemmin huomannut. Ensimmäiset ennustukset lupasivat vettä ja paljon vettä koko viikonlopuksi. No ei auta, ajattelin. Vain Amerikassa autokilpailuja ei ajeta sateessa, mutta Euroopassa ja Suomessa se on vain yksi elementti muiden elementtien joukossa kun kilpaa ajetaan. Jos asia kerran on näin, niin sitten on paras vain totutella ajatukseen, että märälläkin radalla on opeteltava ajamaan. Viikon edetessä meteorologit alkoivat kuitenkin olla enemmän tai vähemmän eri mieltä sekä itsensä että toistensa kanssa siitä, mitä tuleman pitää. Ensimmäisen mukaan sateet saattavat muuttaa suuntaa, toisen mukaan ne kiertyvät tänne nopeammin ja kolmannen mukaan niitä on ylipäätään vaikea ennustaa. Ei ole meteorologikoulutus mennyt hukkaan.

Read the rest of this entry »

Tämä auto on tehty kulkemaan. Niitä on tehty Harrisburgissa Yhdysvalloissa, yhdessä maailman suurimmista kilpa-autotehtaista, vuodesta 1992 lähtien. Tässä kilpa-autossa on Yamahan 1300 kuutioinen moottoripyörän moottori. Moottori kehittää noin 125 hevosvoimaa, ja sillä se saavuttaa noin 200 kilometrin tuntivauhdin ja kiihtyy nollasta sataan neljässä sekunnissa. Auto sääntöjen mukaan pitää kuljettajineen painaa 590 kg ja ilman kuljettajaa 500 kg. Kuljettajan, siis minun tehtävänäni on auttaa autoa niin, että se voisi saavuttaa sen nopeuden, johon se on suunniteltu ja johon se pystyy.

Seinäjoki on keskikokoinen kaupunki suomineidon leveimmällä eli lantion kohdalla. Kaupunki sijaitsee siinä navan kohdalla, kun neito tangossa heilauttaa lanteensa oikealle. Kaupunki on rautateiden risteyspaikka jota ympäröi laaja lakeus. Keskellä kaupunkia on alajärveläisen arkkitehdin suunnittelema korkea torni, mistä näkee seitsemän pitäjän kirkontornit. Seinäjoella on myös maan ainut, jos Vaasan vastaavaa ei oteta lukuun, tasamaalle rakennettu hiihtohissi. Seinäjokelaiset vai pitäisikö sanoa Seinäjokiset, hävettää kun en Vaasalaisena tiedä, sanovat sitä nyppyläänsä Jouppilanvuoraksi, vaikka ei kannattaisi mollata, onhan Vaasan vastaava Öjberget. No, Pohojanmaalla kaikki on suurta ja komiaa, ainakin puheissa.

Seinäjoki on myös tunnettu festivaalipaikkakunta heillä kun on Provinssi Rock, Tangomarkkinat ja Seinäjoen vauhtiajot. Ensin mainitussa soi rock toisessa lehtitietojen mukaan kaikki muu kuin tango ja viimeisessä moottorit. Tarkkaavainen ja valveutunut lukija on saattanut tehdä havainnon, että myös vauhtiajoissa on musiikkitarjontaa. Tästä en ole varma, mutta jos se pitää paikkansa, niin kaikki kyllä tietävät musiikkitarjonnan olevan olemassa vain siksi, että innokkaimmat autourheilua seuraavat saataisiin hetkeksi pois rata- ja varikkoalueelta, jotta kuljettajat ja mekaanikot saisivat olla hetken rauhassa.
Read the rest of this entry »

Rata –SM:n päätöskisa Ahvenistolla ja palaaminen tälle rahalle tuntui mukavalta. Lähdinkin Hämeenlinnaan jo keskiviikkoaamuna tarkoituksella saada harjoitella oikein kunnolla ennen viikonloppua. En ollut ainut, sillä varikko oli lähes täydessä iskussa kun sinne tulin puolenpäivän tienoilla. Sade vaan kiusasi siitä huolimatta, että edellisen illan uutiset olivat muuta luvanneet. Välipäivä torstaiksi päätin jättää auton varikkotelttaan ja muutenkin pilttuun siihen kuntoon, että kaikki olisi valmista heti perjantain vapaiden harjoitusten alussa.

Perjantaina meillä oli ensimmäinen ajovuoro merkitty klo 14.30. Sitä ennen piti auto kuitenkin pestä, puhdistaa ja tehdä tarvittavat tarkistukset. Arvelin, että puolelta päivin riittää ja niin se olisi riittänytkin, ellei. Olivat edellisenä iltana joutuneet tekemään varikolla vähän järjestelyjä ja siirtäneet vähän telttaani ja traileriani. Olivat silloin huomanneet, että auton perälukko ei oikein toimi siten kuin pitäisi. Arvelivat, että vetoakseli taitaa olla poikki. Siinä asiaa sisäänpäin kirotessa, mietin mitä nyt neuvoksi. Miten mies jonka peukalot sopii paremmin tekstiviestien lähettämiseen kuin mihinkään niin käytännölliseen kuin vetoakselin vaihtoon, voi koskaan, milloinkaan onnistua ratkaisemaan tällaisen tilanteen.

No ei norsuakaan syödä yhdellä kertaa ja päätin aloittaa yhdestä asiasta kerrallaan. Ensin kysymään Matsilta onko vetoakseleita. Tässä masentavassa tilanteessa, reipas ilmoitus, ”kummankin puolen akseli löytyy” piristi kummasti mielialaa. Matsin iloinen olemus tässä onnettomassa tilanteessa tarttui minuunkin vaikka pelkäsin jo sponsorin palautetta, kun aikanaan saisin nimelleni osoitetun kirjeen. Jatkoin siitä omaksumallani linjalla, eli asia kerrallaan. Jollakin tavalla onnistuin päättelemään ihan itse, että takapyörät saattaa olla hyvä irrottaa ensimmäiseksi. Helppo juttu, tämähän meiltä käy, kun seuraavaksi jarrurumpu irtoaa ihan kuin kaupanpäällisiksi. Nyt iski kuitenkin tenkkapåå, kuten svenska talande, bätre folk sattuvasti sanoo.

Read the rest of this entry »

Seinäjoen Vauhtiajot 26-27. 07. 2008

Tämä auto on tehty kulkemaan. Niitä on tehty Harrisburgissa Yhdysvalloissa, yhdessä maailman suurimmista kilpa-autotehtaista, vuodesta 1992 lähtien. Tässä kilpa-autossa on Yamahan 1300 kuutioinen moottoripyörän moottori. Moottori kehittää noin 125 hevosvoimaa, ja sillä se saavuttaa noin 200 kilometrin tuntivauhdin ja kiihtyy nollasta sataan neljässä sekunnissa. Auto sääntöjen mukaan pitää kuljettajineen painaa 590 kg ja ilman kuljettajaa 500 kg. Kuljettajan, siis minun tehtävänäni on auttaa autoa niin, että se voisi saavuttaa sen nopeuden, johon se on suunniteltu ja johon se pystyy.

Seinäjoki on keskikokoinen kaupunki suomineidon leveimmällä eli lantion kohdalla. Kaupunki sijaitsee siinä navan kohdalla, kun neito tangossa heilauttaa lanteensa oikealle. Kaupunki on rautateiden risteyspaikka jota ympäröi laaja lakeus. En tiedä pitääkö kukaan näin yksitoikkoisesta maisemasta mutta ainakin se hyvä puoli tässä on, että täällä ei silmä pökkää. Keskellä kaupunkia on Alajärveläisen arkkitehdin suunnittelema korkea torni, mistä näkee seitsemän pitäjän kirkontornit. Seinäjoella on myös maan ainut, jos Vaasan vastaavaa ei oteta lukuun, tasamaalle rakennettu hiihtohissi. Seinäjokelaiset vai pitäisikö sanoa Seinäjokiset, hävettää kun en Vaasalaisena tiedä, sanovat sitä nyppyläänsä Jouppilanvuoraksi, vaikka ei kannattaisi mollata, onhan Vaasan vastaava Öjberget. No, Pohojanmaalla kaikki on suurta ja komiaa, ainakin puheissa.
Read the rest of this entry »

Alastaro 13-15.6.2008
Sunnuntai iltana väsytti. Onneksi Miro oli lämmittänyt kotisaunan ja siinä lämmössä oli hyvä miettiä viikonlopun tapahtumia. En oikein ollut tyytyväinen viikonlopun ajamiseen vaikka kilvanajosta ei todellakaan ollut puutetta. Siinä istuessani, tarjousolutta siemaillen tuli mieleeni tuo otsikoksi lainaamani lause, ”kyyti kylmää, opetus ilmaista”. Vähän oudon alakuloinen otsikko minustakin, kun kuitenkin minut laskettiin maaliin tulleeksi kummassakin lähdössä ja kuten sanoin kilvanajoa oli ollut koko rahan edestä. Mutta kun mutta….minun versioni.

Valmistautuminen Alastaroon ei kyllä sujunut niin kuin olin sen alun perin suunnitellut. Lähirata, Botniaring oli käsittämättömän ylösotettu koko kuukauden Ahveniston kilvasta lähtien. Kaiken kukkuraksi töissä perjantaiksi oli järjestetty välttämätön kokous, jossa piti muka olla paikalla. Minulla on erittäin monta hyvää ehdotusta kuinka moottoriradan käyttö pitää järjestää ja ainakin saman verran ystävällisiä neuvoja kokousten ja palaverien järjestäjille niiden järjestämisestä touko- syyskuun aikana. Jätän ne nyt kuitenkin tässä käsittelemättä, vaikka se niin välttämätöntä heidän oppimisensa kannalta olisikin.

Pääse nyt jo asiaan, tiedän sinun jo ajattelevan, joten lienee paras yrittää. Valmistautumisesta tai valmistautumattomuudesta huolimatta aika-ajot meni oikein hyvin. Sain ruudun 28 joka tietenkin oli taas uusi tilanne, minun takaani olisi tällä kertaa useampia lähtijöitä. Aika-ajossa ajamattomuus kyllä tuntui. En ole päässyt auton kanssa oikein sinuiksi ajaminen tuntuu yhdeltä hakemiselta. Aidon vuorovaikutussuhteen syntymiselle tiivis informaationvaihto olisi välttämätöntä. Emme puhu vielä oikein samaa kieltä ja sen puuttumisen kyllä huomasin. Ei nyt minä lopetan tämän jaarittelun, juttuhan lipsuu kuin ajamiseni.
Read the rest of this entry »